Aiheita muutamilta tunneilta

Muutama tunti (3) on vierähtänyt ja asiaa on tullut paljon lisää. Bios 2 kirjasta on käyty taas muutama kappale eteenpäin, kappaleet 4,5 & 6. Kappaleet ovat käsitelleet geenejä jotka ohjaavat proteiinien rakentumista, entsyymejä jotka pilkkovat ja rakentavat molekyylejä ja lisäksi vielä solujen koko rakennetta ja sitä miten ne ovat toimivia kokonaisuuksia.

Proteiini on amylaasientsyymi ja se syntyy DNA:n ohjeen mukaan. Proteiinit valmistetaan monivaiheisessa tapahtumaketjussa solussa, jota kutsumaat proteiinisynteesiksi. Se tapahtuu solulimassa ribosomien pinnalla DNA:n ohjeen mukaan. Lähetti RNA on viestinviejä, ja se vie DNA:n viestin proteiinien rakennuspaikalle solulimaan. Lähetti vie viestin ribosomiin. Siirtäjä RNA tulkitsee lähetti RNA:n tuoman viestin.

Entsyymi-kappaleesta en niinkään osaa selittää, mutta soluja käsittelimme tänään 26 pv tunnilla ! Soluja on kasvi-, eläin-, ja sienisolu. Lisäksi on aitotumallinen ja esitumallinen. Eläinsoluissa on keskusjyväset eli sentrioliat. Solujen jakaantuessa niitä tarvitaan sillä niiden välille muodostuu sukkularihmoja. Kasvisoluissa taas on viherhiukkasia missä tapahtuu fotosynteesi, sitä ei ole eläinsoluilla. Eläinsoluilla ei myöskään ole solunesterakkulaa (vakuolia) eikä soluseinää, kun taas ne molemmat löytyvät kasvisolusta. Yhteistä niillä on ainakin tuma, mitokondrio, solulimakalvosto, ribosomit, mikroputket sekä golgin laite. TEHTÄVÄ KOKEESEEN HARJOITTELUUN

Esitumallisten ja tumallisten solujen välillä on myös eroja. Esitumalliset ovat pienempia ja soluseinä on niillä mureiinia. Tumallisilla soluseinä on kasvisoluilla selluloosaa ja sienisoluilla kitiiniä, eläinsoluilla sitä ei ole. Esitumallisilla ei ole tumaa ja tumallisilla on tumakotelon ympäröimä tuma. Tumallisilla on monia soluelimiä kun taas esitumallisilla ei. Bakteerit ja arkit ovat eritumallisia, kun taas tumallisia ovat alkueliöt, sienet, kasvit ja eläimet!

Jokainen meistä tarvitsee toimia soluja voidakseen hyvin! Ne ovat siis osa jokapäiväistä elämäämme, ilman niitä ei olisi tarvittavaa toimintaa elimistössä. Perehtykää siis innolla asiaan!

19.08.3013

TUNTI 3 Tunnin aiheena oli solun kyvyt ottaa ja poistaa aineita. Soluissa on solukalvo, jonka tehtävänä on tukea ja suojata solua, valikoida solusta hyvät aineet ja poistaa huonot, tehdä liitoksia solujen välillä ja toimia kemiallisten reaktioiden tapahtumapintana.

Solukalvon aineiden kuljetus voi olla kahdenlaista, aktiivista ja passiivista. Aktiivisessa kuljetuksessa aineet siirtyvät pienemmästä pitoisuudesta suurempaan pitoisuuteen ja passiivisessa taas juuri toisinpäin.

Erilaisten liuottimien siirtymistä puoliläpäisevän solukalvon läpi kutsutaan osmoosiksi. Esimerkiksi soluissa vesi siirtyy laimeammasta liuoksesta vahvempaan. Eli siltä puolelta missä vesipitoisuus on suurempi, sille puolelle jossa se on pienempi. Väkevyyserot tasoittuvat. Osmoosi ei tarvitse ollenkaan energiaa.

Liuoksen väkevyys pitäisi olla tasainen, sillä esimerkiksi punasolujen kohdalla pienempi väkevyys kuin solun sisällä oleva väkevyys, voi aiheuttaa punasolujen halkemisen ja taas vastoin jos väkevyys on ulkopuolella suurempi kuin itse solun sisällä, solu kutistuu. Tarvitaan siis tasapainoa. s. 49 T. 5 a) 1.Soluseinä 2.solunesterakkula 3. solulima 4. tuma

15.08.2013

TUNTI 2 Tunnin aiheenamme oli solun toiminta. Energiaa solu tarvitsee toimiakseen paljon. Aihe on mielenkiintoinen, mutta samalla melko haastava. Muistamista on paljon ja asiat pitää sisäistää osatakseen kertoa niistä jotain. Energiaa solu saa toimiakseen kasveilla ,kun kasvit ottavat sitä suoraan Auringon valosta ja eläimillä kun eläin syö. Eläin saa energiansa syömästään ravinnosta. Jokainen solu joka eliössä on, tarvitsee energiaa toimiakseen. Käsittelimme myös yhteyttämistä, eli energian sitomista. Energiaa voi sitoa fotosynteesissä ja kemosynteesissä. ''Yhteyttämisessa energiaa sidotaan orgaanisten yhdisteiden kemialliseksi energiaksi.'' Soluhengityksen kemiallinen kaava on yhteyttämisen kaava, mutta kaava pitää ajatella toisinpäin. Soluhengityksessa soluille vapautuu energiaa omaan käyttöön.

FOTOSYNTEESIN KULKU

Mielestäni tunnin tärkein asia oli fotosynteesin laajamittainen käsittely ja solujen toiminnan ymmärtäminen, miksi ja miten solut toimivat energialla! Tunnilla tuli uusia käsitteitä, joille sai selvityksen. Valoreaktio ja pimeäreaktio olivat täysin uusia asioita. Me itsekkin eläessämme tarvitsemme energiaa jaksaaksemme tehdä mitään. Me saamme energiaa oikeanlaisesta ravinnosta. Terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta saa paljon enemmän energiaa ja hyvää oloa, kuin raskaasta ja epäterveellisestä. Hyvä ruokavalio

Huono ruokavalio

' BIOS 2 s.35 t.3 a) Hiilidioksidi menee sisään ja vesihöyry poistuu. b) Kun ilmaraot ovat kiinni, vettä ei pääse haihtumaan kasvista pois eikä hiilidioksidi ja happi pääse kulkemaan rakojen kautta. Koska ravinteet kulkevat veden mukana kasvissa, ravinteiden saanti vaikeutuu. Linkit kuviin: http://www02.oph.fi/etalukio/biologia/kurssi2/energiansitominen.html http://http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/vinkkeja+viisaisiin+valintoihin/lautasmalli http://http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvi

14.08.2013

TUNTI 1

Ensimmäinen tunti, tutustuimme kurssin aihepiiriin ja asioihin mitä se tulee sisältämään.